Kaikkea pitää kokeilla, paitsi kansantanhua ja... No joo, jääköön nyt kuitenkin sanomatta :) Mutta CFF:llä oli niin houkutteleva tarjous, että pakko oli lähteä kotikissan kanssa kokeilemaan tätäkin näyttelymuotoa. Newbiet saivat 20 € alennuksen näyttelymaksujen loppusummasta eli eipä tullut paljon ollenkaan hintaa kuuden kehän näyttelylle.
Tähän näyttelyyn otin mukaan vain Ässän. Ja se oli virhe. Suuri virhe. The Big Mistake. Pekuhan näki tietysti lauantaina, että pakkasin näyttelykamoja. Jes, näyttelyyn! Oli luettavissa Pekun kasvoilta. Sunnuntaiaamuna pakkasin Ässän boxiin ja siinä vaiheessa Peku loukkaantui. Arvasin, että illasta saattaa tulla mielenkiintoinen.
Ensalkuun oltiin Katjan kanssa vähän pallo hukassa näyttelyluettelon tulkitsemisen kanssa. Sitten koettiin yhtäkkinen välähdys ja idea selvisi. CFA-näyttely ei vaikuttanut hirveästi eroavan TICA-näyttelystä, joten hyvin päästiin kärryille.
Ensimmäisessä kehässä Ässä veti herneet nenään kun pöytä haisi toiselle kissalle. Ässä käyttäytyi tosi nätisti kunnes haistoi pöydällä olleen toisen kissan (pöytää ei desinfioitu siinä välissä, toinen kissa laitettiin pöydälle vain hetkeksi ennen arvostelujen alkua). Siitä hyvästä tuomari sai kuulla kunniansa ja Ässä pläjäytti tuomaria tassulla vielä häkistäkin. Ja mä häpesin silmät päästäni. Hämmästys oli suuri, kun Ässä sijoittui kehässä kolmanneksi!
Muissa kehissä Ässä käyttäytyi paremmin eikä lätkinyt tuomareita. Yhdessä kehässä Ässä tosin päätti kiivetä tuomarin pöydällä olleeseen kiipeilytolppaan ihan ylös asti ja tottahan siinä kiltimpikin kissa hermostuu kun hyvältä näköalapaikalta tuomari tulee ottamaan pois ja laittaa takaisin häkkiin. Koko päivän Ässä veti tasaista linjaa: neljässä kehässä sijoitus oli neljäs, yhdessä kolmas ja yhdessä viides.
Äksöniä aiheutti Ässän hiekkalaatikkoleikit. Loppupäivästä poju nimittäin keksi, että pitää vääntää hirveän kokoinen jööti. Hiekkaa oli enemmän häkin pohjalla kuin hiekkalaatikossa ja lopulta se jöötikin sitten meinasi olla kuivaruokakupissa. Iso kissa ja pieni hiekkalaatikko on vähän huono yhdistelmä...
Ässää ihasteltiin hirmuisesti :) Kivasti näytti herättävän huomiota Ässän ja Monnin häkit, kun molemmilla komeili häkin etuseinässä 6 isoa ruusuketta. Niin, ja Monnihan sijoittui hienosti kolmessa kehässä ensimmäiseksi, kahdessa toiseksi ja yhdessä kolmanneksi. Näin ollen Monni oli näyttelyn paras kotikissa.
Kotikissan kanssa pääsee CFA-näyttelystä lähtemään ihanan aikaisin :) Tai riippuu tietysti mihin kohtiin päivää arvostelut on sijoitettu, mutta lähteä saa sitten kun on kotikissat arvosteltu kaikissa kehissä.
Kotona odotti Peku, joka veti ihan totaalisesti herneet nenään. Se tuli moikkaamaan Jaria (eikä Peku koskaan tule moikkaamaan Jaria...), mua ei moikattu ollenkaan vaan Peku paineli sängyn alle nähdessään mut. Konttasin sängyn vieressä, mutta ei mitään reaktiota. Peku halusi parvekkeelle ja jonkin ajan kuluttua parvekkeelta sisään. Menin avaamaan oven, mutta Peku ei tehnyt elettäkään tullakseen sisälle. Hetken päästä Jari kokeili ja Pekuhan tuli sisälle välittömästi. Ässän hienot isot ruusukkeet mun piti vaivihkaa salakuljettaa olkkariin ettei Peku vaan näe mitä veikka on saanut. Siitähän se soppa vasta oliskin syntynyt! Peku ymmärtää vähän turhankin hyvin palkintojen päälle nimittäin :)
Täytyy sanoa, että nää CFA- ja TICA-näyttelyt on enemmän mun ja mun kissojen juttu kuin FIFé-näyttelyt. Mutta turha pelätä, ei me FIFé-näyttelyistäkään pysytä poissa :) Ainoastaan siinä tapauksessa, että ne menee CFAn tai TICAn kanssa päällekkäin.
Seuraava näyttely onkin vasta reilun kuukauden kuluttua Turussa. Tämän vuoden viimeinen rotukissanäyttely ja mukaan otan Pekun ja Ässän. Siitä sitten viikon päästä vielä kotikissanäyttely täällä Lohjalla ja niin on huikea näyttelyvuosi 2010 takana :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti