torstai 3. maaliskuuta 2011

Peruutustutka vs. Laku

Peruutustutka, mjaa. Ei me sellasta tarvita. Meillä on Laku. Koska Laku on ehtinyt jo vähän kypsempään ikään ja on erittäin kokenut matkustaja, on se katsonut oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen pitää huolen meidän autoilun valvomisesta. Onhan toki totta, että Laku matkusti ensimmäisen kerran autossa Lohjalta Porvooseen pariviikkoisena eikä ollut matkasta millänsäkään. Mutta tekeekö se sitten Lakusta autoilun asiantuntijan? Tiedä häntä :)

Lakun kanssa autoilu on elämys. Toisinaan vien Lakun ajelulle ihan vain siitä itsekkäästä syystä, että rouva rakastaa autoilua. Varsinkin kun boxi sijoitetaan etupenkille niin, että Laku näkee kunnolla ulos. Mahtaa olla ekologista viedä kissaa autoilemaan aina silloin tällöin. Noh, tämä sallittakoon vanhan rouvan mielialan kohentamiseksi.

Laku vihaa liikennevaloja. Vihreät valot on ihan OK, mutta auta armias jos pitää punaisiin valoihin pysähtyä! Siinä saa kuulla kunniansa niin kuski, apukuski, kanssamatkustajat, liikennevalot kuin valtion virkamiehetkin. Lakun periaate tuntuu olevan se, että kun nyt kerran autoillaan niin ei siinä sitten mitään jarruja ruveta painelemaan. Lienee sanomattakin selvää, että Lakulla on suora yhteys jarrupolkimeen. Voit painaa jarrua miten kevyesti ja huomaamattomasti tahansa, mutta Laku huomaa sen aina. Ihan joka kerta. Ja kommentteja satelee.

Laku rakastaa vauhtia. Alle 80 km/h vauhti on Lakun mielestä nynnyjä varten. Kaheksaakymppiä vaan läpi Lohjan keskustan on Lakun motto. On varmaankin jonkinlainen itsestäänselvyys, että motarit on sitten Lakun suosikkeja. Kaupunkiajoa ei Lakun kanssa hirveästi viitsi harrastaa, sen verran rankkaa marmatusta kuuluu Lakun boxista. Mutta tuollaisessa maantie- ja motariajossa on rouva kyllä ominaisuudessaan.

Joskus on käynyt mielessä, että saattais hitusen naurattaa jos poliisit sattuis pysäyttämään silloin kun on Laku kyydissä. Jestas sitä marmatuksen määrää! Lakulle varmaan kirjoitettais sakot virkavallan vastustamisesta. Täytyy vaan toivoa, että jos joskus poliisit pysäyttää kun on Laku kyydissä, sattuu kohdalle huumorintajuinen poliisi. Tarpeen vaatiessa Lakukin voi kyllä puhaltaa, on meinaan kohtuullisen kova ilmaisemaan mielipiteitään sylkemällä tuo rouvakissa. Sais poliisit komian puhalluksen :)

Oon kerran ollut kolarissa Lakun kanssa. Peku on muuten näin sivumennen mainitakseni ollut kolarissa kahdesti. Täti tuli kolmion takaa mun auton kylkeen ja niinhän siinä sitten kävi, että pakko oli pysähtyä selvittelemään kun meni Pösö kokolailla kauniisti ruttuun. Että mä nautin kun Laku antoi tädin kuulla kunniansa! Takapenkiltä Lakun boxista kuului sen sortin mäkätys, että se tätikään ei mitenkään voinut olla kuulematta sitä. Ehkäpä se siksi totesikin, että "Ai sulla on kisujakin siellä autossa" :) Joo, totta mooses. Ja kovaäänisiä kisuja onkin. Lakua jurppi kun joutui sillä lailla pysähtymään - ja vielä muuttokuorman kanssa. Oltiin nääs Lakun ja Pekun kanssa ekaa kertaa tulossa tutustumaan tähän nykyiseen asuntoon.

Viehättävin ominaisuus autoilevassa Lakussa on pettämätön peruutustutka. Silloin harvoin kun Laku saa matkustaa mun sylissä Jarin ajaessa autoa, on rouvalla kova kiire siinä vaiheessa kun Jari parkkeeraa auton. Pitää seilata mun sylistä Jarin syliin ja taas takaisin mun syliin ja taas Jarin syliin ja... Laku tööttää nenänsä ihan kiinni auton ikkunaan nähdäkseen, että auto varmasti menee tyylikkäästi parkkiruutuun. Lakua suorastaan hävettää, jos auto jää viivan päälle. Kun suoritus on Lakun mielestä täys kymppi, rouva istahtaa mun syliin odottamaan että saa vaappua ihan itse kaulapannassa ja Flexissä kotiovelle.

Hmm... Pitäiskö lainata Lakua Tekniikan maailma -lehteen? Näen sieluni silmin otsikon "Testissä auton peruutustutkat. Laku-kissa sai täydet viisi tähteä!"

(Siirretty vanhasta blogista tähän, julkaistu alunperin 4.11.2010)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti